Skip to main content

Kroonisesta munuaistaudista

Kroonisesta munuaistaudista

Munuaiset ovat yksi kehon eniten työskentelevistä elimistä. Miljoonat pienet suodattimet, nefronit, toimivat niissä jotta kuona-aineet ja liiallinen neste voidaan muuntaa virtsaksi.1 Munuaisten toiminnan jatkuvaa heikkenemistä ajan mittaan kutsutaan krooniseksi munuaistaudiksi.2

Krooninen munuaistauti on erittäin yleinen eri puolilla maailmaa, ja sitä sairastaa noin 850 miljoonaa ihmistä eli yli 10 prosenttia maailman väestöstä.3,4 Koska tauti on useimmiten oireeton taudin myöhempiin vaiheisiin asti, useimmat ihmiset jäävät diagnosoimatta ja vuosittain miljoonat kuolevat ennenaikaisesti krooniseen munuaistautiin ja siihen liittyviin komplikaatioihin.3

Mikä aiheuttaa kroonisen munuaistaudin?

Kroonista munuaistautia voi ilmetä missä tahansa iässä. Joillakin ihmisillä on kuitenkin muita suurempi todennäköisyys sairastua munuaistautiin.5 Noin kolmannes kroonisen munuaistaudin tapauksista liittyy aineenvaihduntasairauksiin, kuten diabetekseen ja liikalihavuuteen, mutta suurimmassa vaarassa ovat myös henkilöt, joilla on suvussa ollut kroonista munuaistautia tai jotka ovat iäkkäämpiä.6,7,8

Mitkä ovat kroonisen munuaistaudin oireet?9

Useimmissa tapauksissa krooninen munuaistauti on oireeton, mutta munuaisvaurioiden pahentuessa oireita voivat olla:

  • väsymys

  • nilkkojen, jalkaterien tai käsien turvotus

  • hengenahdistus

  • huonovointisuus

  • verta virtsassa

  • ihon kutina

Miten krooninen munuaistauti diagnosoidaan?

  • Verikokeella voidaan selvittää, miten hyvin munuaiset suodattavat verta (niin kutsuttu glomerulusten laskennallinen suodatusnopeus (eGFR).

  • Virtsakokeella voidaan selvittää sekä valkuaisaineen että kreatiniinin määrä virtsasta (niin kutsuttu albumiinin ja kreatiniinin suhde (UACR).

Henkilöillä, joilla on korkea verenpaine, diabetes ja sydän- ja verisuonitauteja on suurentunut riski sairastua krooniseen munuaistautiin, ja heitä tulisi seurata suositusten mukaisesti.10

Viittaukset

  1. National Institute of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases (NIDDK): Your Kidneys and How They Work. Available at: https://www.niddk.nih.gov/health-information/kidney-disease/kidneys-how-they-work#:~:text=Your%20kidneys%20remove%20wastes%20and,and%20potassium%E2%80%94in%20your%20blood. Last accessed: October 2022.
  2. Leon BM, Maddox TM. Diabetes and cardiovascular disease: Epidemiology, biological mechanisms, treatment recommendations and future research. World J Diabetes. 2015;6(13):1246–58.
  3. Levin A, Tonelli M, Bonventre J, et al. Global kidney health 2017 and beyond: a roadmap for closing gaps in care, research, and policy. Lancet. 2017;390:1888-917.
  4. Coresh J. Update on the Burden of CKD. J Am Soc Nephrol. 2017;28(4):1020–1022.
  5. National Kidney Foundation. Chronic kidney disease. Available at: https://www.kidney.org/atoz/content/about-chronic-kidney-disease. Last accessed: October 2022.
  6. Yim HE, Yoo KH. Obesity and chronic kidney disease: prevalence, mechanism, and management. Clin Exp Pediatr. 2021;64(10):511-518.
  7. Levin A, Tonelli M, Bonventre J, et al. Global kidney health 2017 and beyond: a roadmap for closing gaps in care, research, and policy. Lancet. 2017;390:1888-917.
  8. Wang V, et al. LE. Semin Nephrol. 2016;36(4):319-30
  9. NHS: Chronic Kidney Disease. Available at: https://www.nhs.uk/conditions/kidney-disease/. Last accessed: October 2022.
  10. NHS: Chronic Kidney Disease. Diagnosis. Available at:  https://www.nhs.uk/conditions/kidney-disease/diagnosis/. Last accessed: October 2022.